Pixabay/CC0 Public Domain
Haaste-lehden 1/2021 teemana on ”poikkeusolot ja rikollisuus”. Artikkeleissa käsitellään etenkin koronaviruspandemian vaikutuksia kriminaalipolitiikkaan, rikollisuuteen ja uhrien asemaan, mutta katsotaan myös historiaan.
Useassa artikkelissa aiheena on perheväkivallan lisääntyminen ja sen ehkäisy sekä koronarajoitusten vaikutukset syrjäytyneiden ihmisten tilanteeseen.
Numero muodostuu 11 teema-artikkelista ja Haasteen vakiopalstoista:
Elsa Saarikkomäki: Koronaviruspandemian vaikutuksista kriminaalipolitiikkaan, rikollisuuteen ja uhrien asemaan tiedetään vasta vähän
Juha Kääriäinen & Petri Danielsson: Koronarajoitusten vaikutusta rikollisuuteen tärkeä tutkia
Anssi Vuosalmi: Koronatorjunta vankilassa on monessa mielessä vaativaa
Julia Kauppinen: Korona on tuonut tuomioistuimille haasteita, mutta myös oppia
Leena-Kaisa Åberg: Koronaepidemia on vaikuttanut uhrin asemaan
Anniina Kaittila ym.: Lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt koronaepidemian aikana
Minna Liimatainen: Väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen korostuvat korona-aikana
Mika Sutela: Poikkeusolojen liikkumisrajoitukset ja liikennerikollisuus Uudellamaalla
Riikka Perälä & Inari Viskari: Rajoitukset vaikeuttaneet päihteiden käyttäjien tilannetta
Sanna Ovaskainen ym: Sosiaalityö oli kovilla pandemiakeväänä 2020
Miika Vuorela: Historialliset kriisit ovat vaikuttaneet rikollisuuskehitykseen
Mona Rautelin: Suuret kuolonvuodet 1695–1698: Sama kriisi – erilaiset seuraukset
Vakiopalstat:
Riikka Kostiainen: Rikollisuuden ehkäisyn pitää perustua tutkimustietoon
Kriminaalipolitiikan vaikuttajana on rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja, rikosoikeuden professori Sakari Melander
Saija Sambou (rikoksentorjunta): Ylisukupolvisen rikollisuuden ehkäisy on mahdollista
Suvi Virtanen (kriminologia): Touretten oireyhtymä, päihdeongelmat ja päihderikollisuus
Mikael Albrecht (kyberrikokset): Koronahuijarit soveltavat tuttua kaavaa