toulouse

Pixabay/CC0 Public Domain

Haaste-lehden 1/2021 teemana on ”poikkeusolot ja rikollisuus”. Artikkeleissa käsitellään etenkin koronaviruspandemian vaikutuksia kriminaalipolitiikkaan, rikollisuuteen ja uhrien asemaan, mutta katsotaan myös historiaan.

Useassa artikkelissa aiheena on perheväkivallan lisääntyminen ja sen ehkäisy sekä koronarajoitusten vaikutukset syrjäytyneiden ihmisten tilanteeseen.

Numero muodostuu 11 teema-artikkelista ja Haasteen vakiopalstoista:

Elsa SaarikkomäkiKoronaviruspandemian vaikutuksista kriminaalipolitiikkaan, rikollisuuteen ja uhrien asemaan tiedetään vasta vähän

Juha Kääriäinen & Petri DanielssonKoronarajoitusten vaikutusta rikollisuuteen tärkeä tutkia

Anssi VuosalmiKoronatorjunta vankilassa on monessa mielessä vaativaa

Julia KauppinenKorona on tuonut tuomioistuimille haasteita, mutta myös oppia

Leena-Kaisa ÅbergKoronaepidemia on vaikuttanut uhrin asemaan

Anniina Kaittila ym.Lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt koronaepidemian aikana

Minna Liimatainen: Väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen korostuvat korona-aikana

Mika SutelaPoikkeusolojen liikkumisrajoitukset ja liikennerikollisuus Uudellamaalla

Riikka Perälä & Inari ViskariRajoitukset vaikeuttaneet päihteiden käyttäjien tilannetta

Sanna Ovaskainen ymSosiaalityö oli kovilla pandemiakeväänä 2020

Miika VuorelaHistorialliset kriisit ovat vaikuttaneet rikollisuuskehitykseen

Mona RautelinSuuret kuolonvuodet 1695–1698: Sama kriisi – erilaiset seuraukset

Vakiopalstat:

Riikka KostiainenRikollisuuden ehkäisyn pitää perustua tutkimustietoon

Kriminaalipolitiikan vaikuttajana on rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja, rikosoikeuden professori Sakari Melander

Saija Sambou (rikoksentorjunta): Ylisukupolvisen rikollisuuden ehkäisy on mahdollista

Suvi Virtanen (kriminologia): Touretten oireyhtymä, päihdeongelmat ja päihderikollisuus

Mikael Albrecht (kyberrikokset): Koronahuijarit soveltavat tuttua kaavaa