Oikeudenkäyttöä tulee kehittää kokonaisvaltaisesti, tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työhön pitää sitouttaa kaikki keskeiset vastuutahot. Tämä on tärkeää, jotta tuomioistuinten keskeinen rooli oikeusvaltion luotettavana peruspilarina säilyy. Näin esittää oikeudenkäytön kehitysryhmä, jonka puheenjohtajana toimi oikeusministeriön alivaltiosihteeri Kari Kiesiläinen. Työryhmän työ perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan.

Työryhmä ehdottaa, että kehittämistyötä varten perustetaan laajapohjainen komitea, joka tekee työtä pitkäjänteisesti. Komiteamalli varmistaisi myös tuomareille ja tuomioistuimille suuremman vaikutusvallan ja vastuun kehittää tuomioistuimien toimintaa.

Nykyisellään oikeusturvan toteutumisen suurimpina ongelmina ovat resurssien riittävyys sekä oikeudenkäyntien pitkä kesto ja kalleus. Asioiden käsittelyajat vaihtelevat merkittävästi tuomioistuinten välillä. On tärkeää, että myös tulevaisuudessa asiakkaan oikeusturva toteutuu tasapuolisesti eri puolilla maata.

Riippumattomuus, korkea laatu ja asiakaslähtöisyys

Työryhmä päätyi kolmeen laajaan kehittämistavoitteeseen, joilla voidaan varmistaa oikeudenhoidon laatu myös tulevaisuudessa.

Vahva riippumattomuus vaatii riittävän perusrahoituksen turvaamista kaikille oikeudenhoidon toimijoille. Perustuslakia tulee tarkistaa, jotta se tarjoaa nykyistä tehokkaamman suojan epäasiallista vaikuttamista vastaan. Tuomareiden nimittämis- ja erottamismenettelyt sekä lautamiesjärjestelmä tulee arvioida uudelleen. On varmistettava, että valtion ohjauskäytännöt tukevat riippumatonta oikeudenkäyttöä. Työryhmä korostaa, että tuomioistuinten riippumattomuus on erittäin tärkeää myös epävakaissa yhteiskunnallisissa oloissa.

Työryhmä pitää tärkeänä tuomioistuinten ydintehtävän kirkastamista: mitkä asiat kuuluvat niille myös jatkossa ja mitkä olisi perusteltua hoitaa muualla. Resurssien on oltava riittäviä ja oikein kohdennettuja, ja toimitilojen ja työvälineiden tuettava toimintaa. Työnantajakuvaa tulee kehittää, jotta tuomioistuimet houkuttelevat työpaikkana. Tuomioistuinten välistä työkuormaa on voitava jakaa nykyistä tasaisemmin. Tuomioistuinten johtamisjärjestelmää ja henkilöstön osaamista on jatkuvasti kehitettävä.

Kolmas kehittämistavoite on teknologian parempi valjastaminen tukemaan tuomioistuinten työtä ja palvelemaan asiakkaita nykyistä paremmin. Palvelujen on oltava korkealaatuisia, ja niitä on tarjottava monikanavaisesti, asiakkaan tarpeet huomioiden. Tämä tukisi oikeusturvan yhdenvertaisuutta, vaikuttaisi oikeudenkäyntien kestoon ja hintaan sekä vahvistaisi kansalaisten luottamusta oikeuspalveluihin.

Nyt valmistunut työ limittyy monin tavoin laajempaan keskusteluun tuomioistuinlaitoksen tulevaisuudesta. Muita ajankohtaisia kokonaisuuksia ovat oikeusministeriössä valmisteltava oikeudenhoidon selonteko, valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) rahoittama selvitys ”Oikeusvaltiollisuus Suomessa ja Euroopan unionissa”, Euroopan komission julkaisema oikeusvaltiokertomus sekä professori Mikko Aaltosen valmistelema selvitys käräjäoikeusverkoston uudistuksesta.