Komissio on tänään julkaissut kolmannen vuotuisen oikeusvaltiokertomuksen. Kertomus annetaan tilanteessa, jossa Venäjän hyökkäys Ukrainaan on entisestään korostanut demokraattisten arvojen, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen merkitystä.

Siihen sisältyy yleiskatsaus tilanteen kehityksestä koko EU:ssa ja 27 maakohtaista lukua, joissa tarkastellaan kehitystä kussakin EU:n jäsenmaassa heinäkuun 2021 jälkeen. Tämän vuoden kertomus sisältää ensimmäistä kertaa kullekin jäsenmaalle osoitettuja suosituksia, kuten puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti unionin tilasta vuonna 2021 pitämässään puheessa. Suositusten tarkoituksena on kannustaa jäsenmaita vauhdittamaan käynnissä olevia tai tulevia uudistuksiaan ja määrittämään, missä parannuksia tarvitaan.

Aiempien vuosien tapaan kertomuksessa tarkastellaan kehitystä neljällä oikeusvaltioperiaatteen keskeisellä osa-alueella. Nämä ovat oikeuslaitos, korruptiontorjuntakehys, tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja vapaus sekä muut keskinäiseen valvontaan liittyvät institutionaaliset kysymykset. Kertomus osoittaa, että monissa jäsenmaissa on jatkettu oikeusvaltion toimintaan liittyviä uudistuksia, joilla on pyritty vastaamaan kahdessa edellisessä kertomuksessa todettuihin haasteisiin. Joissakin jäsenmaissa on kuitenkin edelleen järjestelmätason ongelmia.

Kertomuksessa seurataan edellisinä vuosina määritettyjä haasteita, tarkennetaan komission arviota ja esitetään huomioita esimerkiksi julkisen palvelun tiedotusvälineistä, vakoiluohjelmien käytöstä ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpanosta.

Keskeiset havainnot ja suositukset

Oikeuslaitoksen uudistaminen

Oikeuslaitoksen uudistaminen on ollut edelleen poliittisen asialistan kärjessä. Monet jäsenmaat ovat käynnistäneet merkittäviä uudistuksia oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamiseksi. Ne liittyvät muun muassa oikeuslaitoksen tuomarineuvostojen kokoonpanoon ja toimivaltaan, tuomareiden nimitysmenettelyjen parantamiseen tai syyttäjälaitosten riippumattomuuden vahvistamiseen. Jäsenmaat ovat myös ottaneet käyttöön toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan oikeudenkäytön tehokkuutta ja laatua. Esimerkiksi oikeuslaitosten digitointia on edistetty ja oikeussuojan saatavuutta helpotettu.

Toisaalta muutamissa jäsenmaissa on edelleen rakenteellisia ongelmia oikeuslaitoksen riippumattomuuden suhteen. Joissakin jäsenmaissa on haasteita, jotka koskevat nimityksiä ylempiin tuomioistuimiin ja tuomioistuinten presidentin virkoihin. Toisissa on huolta syyttäjälaitoksen riippumattomuudesta ja itsenäisyydestä, ja kurinpitomenettelyjä käytetään edelleen oikeuslaitoksen riippumattomuuden heikentämiseen.

Komission suosituksissa kannustetaan näiden ongelmien ratkaisemiseksi esimerkiksi lisäämään oikeuslaitoksen vahvempaa osallistumista nimitysmenettelyihin, parantamaan syyttäjälaitosten itsenäisyyttä ja tarjoamaan oikeuslaitokselle riittävät resurssit.

Korruptiontorjunta

EU on edelleen yksi maailman vähiten korruptoituneista alueista. Heinäkuun 2021 jälkeen monet jäsenmaat ovat hyväksyneet tai tarkistaneet korruptiontorjuntastrategioitaan tai parhaillaan tarkistamassa niitä. Useat EU-maat ovat saattaneet voimassa olevat säännökset kansainvälisten korruptiontorjuntanormien ja EU:n lainsäädännön mukaisiksi. Useimmissa jäsenmaissa on nyt käytössä kattavaa lainsäädäntöä, joka tarjoaa rikosoikeusjärjestelmälle tarvittavat välineet korruption torjumiseksi. Monet jäsenmaat ovat parantaneet korruption torjunnasta vastaavien syyttäjäviranomaisten valmiuksia esimerkiksi lisäresurssien tai lisäkoulutuksen avulla.

Korruptio on kuitenkin EU:n kansalaisille edelleen vakava huolenaihe. Esimerkiksi vuonna 2022 toteutettu korruptiota koskeva Eurobarometri-kysely osoittaa, että 68 prosenttia vastaajista uskoo korruption olevan laajalle levinnyttä omassa maassaan. Joissakin jäsenmaissa korruptiotapausten tutkinta- ja syytetoimet kestävät pitkään eikä tuomioita anneta, varsinkaan korkean poliittisen tason tapauksissa. Kaikissa jäsenmaissa virkamiehiin sovelletaan varallisuuden ja sidonnaisuuksien ilmoittamista koskevia velvoitteita, mutta näiden velvoitteiden laajuus, ilmoitettujen tietojen läpinäkyvyys ja saatavuus sekä tietojen tarkistaminen ja velvoitteiden noudattamisen valvonnan taso ja tehokkuus vaihtelevat.

Komissio on antanut korruptiontorjuntasäännöksistä suosituksia, jotka liittyvät ennaltaehkäisevien säännösten vahvistamiseen esimerkiksi edunvalvontaa ja eturistiriitoja koskevien sääntöjen osalta, sekä korruptiotapausten tehokkaan tutkinnan ja syytteeseenpanon varmistamiseen.

Median vapaus ja moniarvoisuus

Sekä covid-19-pandemia että Venäjän sota Ukrainaa vastaan ovat osoittaneet, että toimittajilla on ratkaiseva rooli faktantarkistuksessa ja kansalaisille tiedottamisessa. Useat jäsenmaat ovat säätäneet tai parantaneet toimia toimittajien turvallisuuden ja työolojen parantamiseksi komission hiljattain esittämien aloitteiden pohjalta, tai ovat harkitsemassa sellaisia. Edellisen kertomuksen jälkeen useat jäsenmaat ovat pyrkineet parantamaan tiedotusvälineiden omistuksen läpinäkyvyyttä. Huolta aiheuttaa edelleen läpinäkyvyyden puute valtion mainonnan jakautumisessa eri tiedotusvälineisiin, eturistiriidat ja esteet, jotka liittyvät julkisten asiakirjojen saatavuuteen. Kertomuksessa tuodaan nämä kysymykset seikkoina, joihin on kiinnitettävä huomiota.

Kertomuksessa tarkastellaan ensimmäistä kertaa myös julkisen palvelun tiedotusvälineitä ja tunnustetaan niiden erityinen rooli yhteiskunnan ja demokratian kannalta. Tarvitaan eurooppalaisten normien mukaisesti takeita sen varmistamiseksi, että julkisen palvelun tiedotusvälineiden riippumattomuutta suojellaan ja että julkinen rahoitus on riittävää, eikä sitä käytetä tiedotusvälineiden poliittiseen painostukseen.

Kertomuksessa esitettävät havainnot perustuvat useisiin lähteisiin, joita ovat esimerkiksi tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineEuroopan neuvoston foorumi journalismin suojelun ja toimittajien turvallisuuden edistämiseksi sekä Mapping Media Freedom Platform -alusta.

Komissio on antanut useita suosituksia, jotka koskevat muun muassa valtion mainonnan läpinäkyvää ja oikeudenmukaista jakamista eri tiedotusvälineisiin, julkisen palvelun tiedotusvälineiden riippumatonta hallinnointia ja toimenpiteitä toimittajien turvallisuuden parantamiseksi. Tulevan eurooppalaisen medianvapaussäädöksen tarkoituksena on auttaa osaltaan ratkaisemaan useita oikeusvaltiokertomuksissa esiin tuotuja kysymyksiä.

Hallitusjärjestelmän osien keskinäinen valvonta

Jäsenmaat ovat edelleen parantaneet lainsäädäntöprosessiensa laatua. Tämä suuntaus on havaittu vuosien 2020 ja 2021 oikeusvaltiokertomuksissa. Perustuslakituomioistuimet ovat edelleen keskeisessä asemassa keskinäisen valvonnan järjestelmissä, myös hätäaputoimenpiteiden valvonnan osalta, sekä esimerkiksi vaalien järjestämisessä. Ihmisoikeusinstituutioiden, oikeusasiamiesten ja muiden riippumattomien viranomaisten asema on vahvistunut joissakin jäsenmaissa entisestään. Useimmissa jäsenmaissa on kansalaisyhteiskunnan kannalta suotuisa ja kannustava ympäristö.

Joissakin jäsenmaissa ei kuitenkaan ole vielä virallisia puitteita sidosryhmien kuulemiselle, mikä on huolestuttavaa, ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot kohtaavat monenlaisia haasteita esimerkiksi rahoituksen ongelmien, kielteisten narratiivien ja toimintamahdollisuuksien rajoittamisen muodossa. Kertomuksessa tarkastellaan ensimmäistä kertaa myös sitä, miten jäsenmaat ovat panneet täytäntöön Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot. Siinä käsitellään myös jäsenmaiden omien keskinäisen valvonnan järjestelmien reaktioita vakoiluohjelmien käyttöön. Vaikka tällaisten välineiden käyttö liittyy kansalliseen turvallisuuteen, käyttöön olisi sovellettava jäsenmaan sisäistä keskinäistä valvontaa.

Komissio on antanut haasteisiin vastaamiseksi suosituksia, jotka koskevat esimerkiksi sidosryhmien osallistumista lainsäädäntöprosessiin, hyväksyttyjen kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden perustamista ja toimintaa sekä avoimen toimintakehyksen varmistamista kansalaisyhteiskuntaa varten.

Komission jäsenet kommentoivat oikeusvaltiokertomusta seuraavasti:

Arvoista ja avoimuudesta vastaava komission varapuheenjohtaja Věra Jourová”Oikeusvaltioperiaate on demokratian perusta. Venäjän sota Ukrainassa on jälleen muistutus oikeusvaltioperiaatteen vaalimisen ja edistämisen tärkeydestä niin EU:ssa kuin sen ulkopuolellakin. Tämänvuotisen kertomuksen perusteella keskustelu oikeusvaltioperiaatteesta Euroopassa edistyy, sillä jäsenmaat tekevät parannuksia ja käsittelevät oikeusvaltioon liittyviä kysymyksiä. Valitettavasti joissakin jäsenmaissa on edelleen ongelmia, jotka liittyvät erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuuteen. Kertomuksessa tarkastellaan ensimmäistä kertaa myös julkisen palvelun tiedotusvälineitä. Tarvitaan lisää takeita sen varmistamiseksi, että julkisen palvelun tiedotusvälineiden riippumattomuutta suojellaan ja että julkinen rahoitus on riittävää, eikä sitä käytetä tiedotusvälineiden poliittiseen painostukseen. Tänään astutaan askeleen pidemmälle ja suositellaan, miten oikeusvaltiotilannetta voitaisiin parantaa kaikkialla. Kehotankin jäsenmaita noudattamaan suosituksia, käymään vakavaa keskustelua ja ryhtymään toimiin.”

Oikeusasioista vastaava komissaari Didier Reynders”Venäjän provosoimaton ja perusteeton hyökkäys Ukrainaan osoittaa, että oikeusvaltioperiaatteen suojelu ja edistäminen on tärkeämpää kuin koskaan. EU pysyy uskottavana vain, jos noudatamme itse oikeusvaltioperiaatetta ja vahvistamme oikeusvaltiokulttuuria EU:n sisällä. Oikeusvaltiokertomus edistää tämän tavoitteen saavuttamista. Se auttaa vauhdittamaan tärkeitä uudistuksia jäsenmaissa. Tänään paitsi raportoimme oikeusvaltiotilanteesta, myös suosittelemme rakentavia tapoja parantaa oikeuslaitosta, tehostaa korruption torjuntaa ja varmistaa tiedotusvälineiden vapaus ja riippumattomuus sekä vahva hallitusjärjestelmän osien keskinäinen valvonta.”

Seuraavat vaiheet

Komissio kehottaa nyt Euroopan parlamenttia ja neuvostoa jatkamaan yleisiä ja maakohtaisia keskusteluja kertomuksen pohjalta. Se myös kehottaa kansallisia parlamentteja ja muita keskeisiä toimijoita, kuten kansalaisyhteiskuntaa, jatkamaan kansallista vuoropuhelua oikeusvaltioperiaatteesta. Komissio kehottaa jäsenmaita vastaamaan kertomuksessa esiin tuotuihin haasteisiin ja on valmis auttamaan niitä tässä työssä, esimerkiksi suositusten täytäntöönpanossa.

Tausta

Oikeusvaltioperiaate on kaikille EU:n kansalaisille ja yrityksille elintärkeä, sillä se takaa perusoikeudet ja -arvot, varmistaa EU:n oikeuden soveltamisen ja tukee investointeja suosivaa liiketoimintaympäristöä. Se on yksi perusarvoista, joille EU on rakennettu.

Vuosittain laadittava oikeusvaltiokertomus perustuu kansallisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa käytyyn tiiviiseen vuoropuheluun, ja siinä tarkastellaan kaikkien jäsenmaiden tilannetta objektiivisesti ja puolueettomasti samojen aiheiden puitteissa. Komission tekemässä laadullisessa arvioinnissa keskitytään heinäkuussa 2021 julkaistun toisen vuotuisen oikeusvaltiokertomuksen jälkeen tapahtuneeseen merkittävään kehitykseen ja varmistetaan johdonmukaisuus soveltamalla samaa menetelmää kaikkiin jäsenmaihin, kuitenkin oikeassa suhteessa kehitykseen nähden. Maakohtaisiin lukuihin sisältyvä arviointi on laadittu jäsenmaiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella päivitettyjen aiheiden ja toteuttamismenetelmän mukaisesti.

Kertomus on keskeinen osa oikeusvaltiomekanismia. Se on vuosittain toteutettava tarkastelukierros, jonka avulla edistetään oikeusvaltioperiaatetta ja ehkäistään ongelmien syntymistä tai syvenemistä entisestään. Mekanismin on tarkoitus olla ennaltaehkäisevä. Se on erillinen muista EU:n oikeusvaltiovälineistön osista, ja se täydentää – ei korvaa – perussopimukseen perustuvia välineitä, joiden avulla EU voi reagoida jäsenmaissa ilmeneviin vakavampiin oikeusvaltio-ongelmiin. Tällaisia välineitä ovat rikkomusmenettelyt ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklaan perustuva menettely unionin perusarvojen suojelemiseksi.

Kolmannessa kertomuksessa toteutetaan seuraava vaihe komission oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvassa panostuksessa ja annetaan erityisiä suosituksia kaikille jäsenmaille. Suositukset on laadittu maakohtaisissa luvuissa esitetyn arvioinnin ja jäsenmaiden kanssa käydyn vuoropuhelun perusteella yhdenvertaisen kohtelun periaatetta täysin noudattaen. Suosituksia antaessaan komissio on kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että ne ovat kohdennettuja ja perustuvat eurooppalaisiin normeihin ja että niissä otetaan huomioon kansallistet oikeusjärjestelmät. Lisäksi varmistetaan johdonmukaisuus ja synergia muiden prosessien, kuten talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson, talousarvion ehdollisuusmekanismin ja elpymis- ja palautumistukivälineen, kanssa. Seuraavissa oikeusvaltiokertomuksissa tarkastellaan suositusten jatkotoimia. Suositukset ovat yhteydessä maakohtaisissa luvuissa esitettyihin arvioihin, joissa tarkastellaan jäsenmaiden erityisiä huolenaiheita. Tarkoituksena on ohjata maita toteuttamaan toimia, joilla ne voidaan ratkaista.

Aiemmissa oikeusvaltiokertomuksissa esiin tuodut tiedotusvälineiden vapauteen ja moniarvoisuuteen liittyvät haasteet ovat johtaneet useisiin EU:n hiljattain aloittamiin aloitteisiin. Näitä ovat esimerkiksi suositus toimittajien turvallisuuden varmistamisesta ja toimenpidepaketti, jolla puututaan julkiseen elämään osallistumisen vastaisiin perusteettomiin kanteisiin. Komissio valmistelee parhaillaan ehdotusta eurooppalaisesta medianvapaussäädöksestä.

Lisätietoja

Oikeusvaltiokertomus 2022 – Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa