tile-pattern

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on selvittänyt tutkimushankkeella säädösehdotusten vaikutusarviointien nykytilaa ja kehittämistarpeita. Tiistaina 2. kesäkuuta julkaistussa raportissa esitetään suosituksia vaikutusarviointien kehittämiseksi säädösvalmistelussa, minkä taustalla ovat muun muassa lainvalmistelun laadun kehittäminen sekä esille tulleet ongelmat. 

Säädösehdotusten vaikutusten arviointi liittyy paitsi lainsäädännön laatuun myös sääntelyn avoimuuden ja läpinäkyvyyden tavoitteisiin. Säädösvalmistelussa tulisi pyrkiä johdonmukaisuuteen siten, että sääntelyä koskevat päätökset tehdään objektiivisin ja puolueettomin perustein. Avoimuus ja läpinäkyvyys vahvistavat sääntelyn luotettavuutta ja yleistä luottamusta hallintoa ja poliittista päätöksentekoa kohtaan sekä parantavat sääntelyn hyväksyttävyyden ja vastuuvelvollisuuden toteutumista. 

Säädösehdotusten vaikutusarviointien parantamiseksi tutkimusraportissa ehdotetaan viittä kehityskohdetta: 

1) vaikutusarviointiohjeet tulee päivittää
2) tiedonhallintaa tulee vahvistaa vaikutusarvioinnissa
3) lainsäädännön arviointineuvoston toimintaa tulisi kehittää
4) säädösjohtamista on vahvistettava ministeriöissä
5) suurten hankkeiden valmisteluun on panostettava

Vuonna 2007 julkaistut vaikutusarviointiohjeet eivät nykyisellään vastaa vaikutusten arvioinnille asetettuja vaatimuksia. Yhtäältä vaatimukset ovat mahdottomia arvioitavien vaikutuslajien määrän ja laadun suhteen ja toisaalta ohjeet eivät juurikaan anna välineitä itse arvioinnin toteuttamiselle. Nykyinen arviointiohje tasapäistää arviointeja riippumatta siitä, kuinka merkittävästä säädösehdotuksesta on kysymys. Kun huomioidaan lainvalmistelun niukat resurssit, aikataulupaine ja lainvalmistelijoiden arviointiosaamisen puutteet, tämä johtaa ympäripyöreisiin ja valmistelun viime vaiheessa tehtyihin vaikutusten arviointeihin.

Lainvalmisteluun kohdistuvat tietotarpeet ovat huomattavat eikä ministeriöissä tiedonhallinta ole tarpeita vastaavalla tasolla. Tiedonhallintaa ja tiedon kumuloitumista haittaa lainvalmistelijoiden suuri vaihtuvuus ministeriöissä. Lisäksi ministeriöiden tilaajaosaamista ulkoisten selvitysten hankkimisessa tulisi vahvistaa, jotta tuotetulla tiedolla olisi mahdollisimman suuri vaikutus lainvalmisteluhankkeessa.

Vuonna 2016 toimintansa aloittanut lainsäädännön arviointineuvosto on tällä hetkellä ainoa taho, joka systemaattisemmin arvioi lainvalmistelun vaikutusten arviointien laatua. Lainsäädännön arviointineuvosto on lyhyessä ajassa saanut aikaiseksi vaikutusten arviointien parantumista, mutta toimintaa tulisi vielä kehittää. Neuvoston työssä esimerkiksi ympäristövaikutukset ovat jääneet sivurooliin.

Säädösjohtaminen on keskeisessä roolissa lainvalmistelun onnistumisen kannalta, sillä se sisältää muun muassa lainvalmisteluresursseista ja osaamisesta huolehtimisen. Selvityksessä todetaan, että ministeriön ylimmät virkamiehet eivät pysty tuomaan esiin poliittisille päätöksentekijöille lainvalmistelun realiteetteja, jonka vuoksi esimerkiksi säädöshankkeiden aikataulutukset koetaan epärealistisiksi. 

Lainvalmistelu on usein myös yksintyöskentelyä, jossa viime kädessä valmistelijan harkittavaksi jää, missä laajuudessa vaikutusarviointia tulisi tehdä ja mistä tarvittavat tiedot voitaisiin saada.

Lainvalmistelun ongelmat niin yleisesti kuin vaikutusarviointien osalta realisoituvat pahimmillaan suurten ja merkittävien säädöshankkeiden ja -kokonaisuuksien kohdalla. Suurissa hankkeissa korostuvat poliittisen ohjauksen paine ja lainvalmisteluosaamisen haasteet. Usein tilanne on se, että kun poliittinen päätös on ennalta tehty, vaikutuksia ja vaihtoehtoja ei myöhemmin aidosti arvioida.

Tarkastusvaliokunta ryhtyy käsittelemään selvitysraporttia 

Selvityksen ovat laatineet lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen ja tutkimusjohtaja, dosentti Jussi Pajuoja Itä-Suomen yliopistosta.

Selvityksessä tuotetaan kokonaiskuva siitä, miten eri vaikutusten lajeja, kuten esimerkiksi taloudelliset vaikutukset tai esimerkiksi ympäristö- ja yhteiskunnalliset vaikutukset, on arvioitu säädösvalmistelussa. Selvityksessä käydään läpi vaikutusten arvioinnille asetettuja vaatimuksia, vaikutusarviointien toteutumista, kehittymistä ja jälkiseurannan tilaa Suomessa. Selvitykseen sisältyy myös kansainvälinen vertailu, jossa tarkastellaan kotimaisessa säädösvalmistelussa vaikutusten arvioinneille asetettuja vaatimuksia suhteessa keskeisiin eurooppalaisiin valtioihin ja muihin Pohjoismaihin.

Tarkastusvaliokunta ryhtyy käsittelemään asiaa valmistuneen selvityksen pohjalta ja muodostaa siitä omat johtopäätöksensä.
Selvitys on saatavissa sähköisenä julkaisuna eduskunnan verkkopalvelussa osoitteessa https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/trvj_1+2020.pdf