OIKEUSMEDIA

Oikeusmaailman uutiset

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin Euroopan unionin lainsäädännön oikeusvaltiollista laatua

european-union-flag-1448030932Xez

Hallintotieteiden lisensiaatti Hannele Isola-Miettinen tarkastelee Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Euroopan unionin oikeusjärjestykselle tyypillistä lainsäädäntää lainsäädännön oikeusvaltiollisen laadun näkökulmasta. Tutkimuksessa havaittiin, etteivät lainsäädäntämetodit aina takaa lainsäädännön oikeusvaltiollista laatua. Siksi unionin lainsäädännän jälkisäädännöllinen vaihe ja säädösten normivalvonta ovat tärkeitä lainsäädännän mekanismeja.

Euroopan unionin lainsäädäntöön liittyy monia erityispiirteitä. Oikeuden lähteenä se on tulkinnanvaraista sekä usein tavoitteiltaan moninaista ja ristiriitaista sekä lukijalle melko hankalasti avautuvaa. Euroopan unionin lainsäädännän normimalli on yleensä tavoitenormi ja sen normityyppi on yleensä perinteisen säännön sijaan periaate. Toisinaan on myös vaikeaa määritellä unionin lainsäädännön oikeuslähdeluonnetta siksi, että Euroopan unionin säädöskäsite ei ole yksiselitteinen. Soveltajien ja kansalaisten näkökulmasta tämä ongelmallista, koska monista tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä säännellään eurooppalaisella tasolla, eikä suunta ole vähenemään päin.

Lainsäädännän oikeusvaltiollisen laadun arvioinnin lähtökohtia ovat legitiimisyys, hyväksyttävyys ja tehokkuus. Legitiimisyys tarkoittaa lainsäädännässä noudatettuja tiettyjä menettelymuotoja, hyväksyttävyys sitä, että lainsäädännön sisällöissä on otettu huomioon perus- ja ihmisoikeusnormit standardeina. Hyväksyttävyyteen voi kuulua myös esimerkiksi se, että lainsäädäntö on lukijalleen ymmärrettävää. Tehokkuus on käsitteenä monimerkityksinen, ja merkitsee lainsäädännän yhteydessä sitä, että lainsäädännöllä on haluttuja vaikutuksia tai että sääntely ei ole turhaa.

Minkälaista ideaalia ja oikeusvaltiollista laatua Euroopan unionin oikeusjärjestys edellyttää lainsäädännöltään ja miten sitä toteutetaan unionin lainsäädännässä? Isola-Miettinen on käyttänyt väitöstutkimuksessaan lainsäädännän hahmottamisessa käsitteitä prosessi, vaiheet ja ulottuvuudet. Lainsäädännän prosessin vaiheita ovat pre-legislatiivi eli esilainsäädännöllinen vaihe, joka tarkoittaa säädösten suunnittelua ja laatimista, legislatiivinen vaihe eli lainsäädännön päätöksentekovaihe ja post-legislatiivinen eli jälkilainsäädännöllinen vaihe, joka tarkoittaa lainsäädännön hyväksymisen ja voimaansaattamisen jälkeen tapahtuvaa säädösten jälkikäteistä valvontaa. Lainsäädännän sisällöllisiä ulottuvuuksia ovat oikeudellinen, faktuaalinen eli tosiasiaperusteinen ja legistis-lingvistinen ulottuvuus.

Unionin säädösten pätevyyden ja oikeusvaltiollisen laadun varmistamiseksi varsinkin unionin lainsäädännän esilainsäädännöllisessä vaiheessa on ryhdytty noudattamaan erityisiä lainsäädännän metodeja eli tapaa säätää lakeja. Tämän voi ajatella edistävän lainsäädännön rationaalisuutta. Metodi voi lainsäädännän yhteydessä tarkoittaa monia asioita, kuten laadullisia tai määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Euroopan unionin perussopimuksen normit ja lainsäädäntöperiaatteet edellyttävät lainsäädännän päätöksenteossa laadullisia ja määrällisiä taloudellisia tietoja sekä tietoja niiden vaikutuksista jopa kansallisessa lainsäädännössä. Metodeilla pyritään edistämään säädösten oikeudelliseen, erityisesti faktuaaliseen ja myös legistis-lingvistiseen ulottuvuuteen liittyvää lainsäädännän oikeusvaltiollista laatua.

Metodilla pyritään esimerkiksi evaluaatioiden tai tutkimuksen keinoin lisäämään tosiasiallista tietoa säädettävän lain yhteiskunnallisista vaikutuksista. Metodi voi tarkoittaa esimerkiksi ennalta laadittua luetteloa, jonka avulla tarkistetaan, onko lainsäädäntä ottanut huomioon perus- ja ihmisoikeusperiaatteet. Metodi voi tarkoittaa sääntelylautakunnan työtä, joka unionin oikeusjärjestyksen tapauksessa ennen säädöksen käsittelyyn ottamista varmistaa säädösten laatua. Yleisesti voidaan havaita, että Euroopan unionin lainsäädäntä on metodiperusteista. Tarkoitus on, että lainsäädännöllinen prosessi hyödyntää metodein hankittua erilaista tietoa. Tämä ei ole kuitenkaan kovin tehokasta. Aiempien tutkimusten perusteella oikeudelliselle päätöksenteolle ominainen rationaalinen punninta varsinkin lainsäädännöllisessä vaiheessa on rajallista, koska tähän aina liittyy poliittinen elementti. Poliittinen elementti tarkoittaa erilaisia arvostuksia. Eurooppalaisessa oikeudessa kuitenkin yleisesti hyväksytään se, että lainsäädännälle asetetaan sisällöllisiä vaatimuksia. Jo Maastrichtin sopimuksen ajankohtana lainsäädännän edellytettiin ottavan huomioon sekä toissijaisuus- että suhteellisuusperiaatteen. Ne ovat oikeudellisia lainsäädäntöperiaatteita ja lainsäädännön oikeudellisen ulottuvuuden kysymyksiä. Myös perus- ja ihmisoikeudet lainsäädännön sisältöä määrittävinä tekijöinä ovat lainsäädännän oikeudellisen ulottuvuuden kysymys. Vaikka Euroopan unionin oikeusjärjestys on pitkälti taloudellisia arvoja korostava instituutio, ovat perus- ja ihmisoikeusperiaatteet pätevän lainsäädännön edellytyksinä tulleet entistä tärkeämmiksi.

Euroopan unionin lainsäädäntä ei siten ole vain menettelyä vaan unionin säädöksille on asetettu tiettyjä oikeusvaltiollisen laadun vaatimuksia. Metodeista huolimatta vaatimukset eivät aina toteudu siksi, että lainsäädäntä on inhimillistä toimintaa, joka konkretisoituu vasta sen voimaantulon jälkeen yksittäisissä tapauksissa.

Euroopan unionin oikeusjärjestyksen lainsäädännän yksi erityispiirre on säädösten presumptatiivisuus eli oletus unionin säädösten pätevyydestä ja laillisuudesta. Euroopan unionin tuomioistuimella on perussopimuksen tarkoittamassa menettelyssä toimivalta kumota Euroopan unionin lainsäätäjän antama säädös. Euroopan unionin oikeusjärjestykseen kuuluu piirre, jonka mukaan Euroopan unionin voimassa oleva säädös voidaan saattaa tutkittavaksi jälkilainsäädännöllisessä vaiheessa oikeudellisen normivalvonnan menettelyssä. Unionin oikeusjärjestyksen jälkilainsäädännöllisen vaiheen oikeudellinen normivalvonta on luonteeltaan vahvamuotoista. Se tarkoittaa sitä, että Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta perussopimuksen normien perusteella myös kumota unionin voimassa oleva säädös joko osaksi tai kokonaan. Kynnys säädösten tai niiden säännösten kumoamiseen on korkea ja perusteena edellytetään unionin säädöksen virheen ilmeisyyttä. Euroopan unionin esilainsäädännöllisen metodin merkitys on tärkeä siksi, että jälkilainsäädännöllisessä vaiheessa unionin tuomioistuin arvioi sen perusteella säädöksen pätevyyttä.

Normivalvonnassa unionin tuomioistuin on kehitellyt tärkeitä lainsäädäntäperiaatteita, joita ovat: yhden oikeusperustan periaate, rajoitusten perustelun periaate, ennalta varautumisen periaate, perustelun tosiasiallisuuden periaate sekä lainsäätäjän rajoitetun harkintavallan periaate tapauksissa, joissa säädös kaventaa perusoikeusjärjestelmän normeja.

Vaikka Euroopan unionin tuomioistuin ei kumoa säädöksiä, se tutkimissaan tapauksissaan usein linjaa unionin säädösten oikeusvaltiollisen laadun erilaisia kysymyksiä, kuten esimerkiksi säädösten legistis-lingvistisiä vaatimuksia, sekä antaa ohjeita säädösten soveltamisessa jäsenvaltioissa. Perussopimukseen sisältyvä periaate unionin toimielinten lojaalin yhteistyön vaatimuksesta samoin kuin toimielinten yhdessä laatima paremman sääntely ohjeisto edellyttävät, että Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöllään kehittelemät lainsäädännän periaatteet otetaan huomioon Euroopan unionin lainsäädännässä.

HTL Hannele Isola-Miettisen lainsäädäntötutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja “Tutkimus lainsäädännön oikeusvaltiollisesta laadusta. Esimerkkinä Euroopan unionin lainsäädäntö” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Janne Salminen Turun yliopistosta sekä kustoksena professori Toomas Kotkas Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöskirja on luettavissa sähköisenä osoitteessa 

http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-3120-7/urn_isbn_978-952-61-3120-7.pdf

YHTEYSTIEDOT:

Victoria Media / Kerttu Vali
Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka
Puh/SMS: 0405563129
email: oikeusmedia(@)victoriamedia.fi
Gmail: oikeusmedia(@)gmail.com

OIKEUSMEDIA SOMESSA!!