OIKEUSMEDIA

Oikeusmaailman uutiset

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitysluonnos lausunnolle

Saamen lippu

Esitysluonnos saamelaiskäräjälain muuttamiseksi on tänään lähetetty lausunnolle. Määräaika lausunnoille on 27. heinäkuuta. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle heti syyskauden alussa.

Lausunnolle lähetetty luonnosehdotus on saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen toimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muutokseksi. Oikeusministeriön viime marraskuussa asettaman toimikunnan työ on perustunut perusoikeuksiin, muihin perustuslain asettamiin velvoitteisiin ja Suomen kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin sekä YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistukseen.

Esitysluonnoksen keskeiset ehdotukset

Toimikunnan esityksen tavoitteena on saamelaiskäräjälain osittain vanhentuneiden säännösten uudistaminen ja niiden toimivuudessa havaittujen ongelmien poistaminen. Esityksen lähtökohtana on päivittää saamelaiskäräjälakiin sisältyvät perussäännökset perustuslaissa turvatusta saamelaisten itsehallinnosta, toimivasta vaalijärjestelmästä sekä saamelaiskäräjien tehtävistä.

Äänioikeus saamelaiskäräjien vaaleissa

Lakia ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että laissa kysymys on oikeudesta äänestää saamelaiskäräjävaaleissa, toisin sanoen oikeudesta tulla merkityksi vaaliluetteloon.

Ehdotuksen mukaan äänioikeus saamelaiskäräjien vaaleissa edellyttäisi nykyiseen tapaan suostumusta hakeutua vaaliluetteloon. Säännös sisältäisi voimassa olevan lain tapaan subjektiivisen suostumuksen ohella objektiiviset kriteerit. Äänioikeuden varsinaisina, lakisääteisinä edellytyksinä olisi, että henkilö itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään tai että ainakin toinen hänen vanhemmistaan on merkitty tai on ollut merkittynä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Ehdotettu säännös olisi askel kohti yhteispohjoismaisia vaaliluetteloon hakeutumisen kriteerejä, ja se vastaa pitkälti vuonna 2017 alustavasti vahvistetun pohjoismaisen saamelaissopimuksen vastaavaa määräystä. Uusi säännös tulisi voimaan seuraavien saamelaiskäräjävaalien jälkeen.

Toimikunta ehdottaa, että seuraavia saamelaiskäräjien vaaleja siirrettäisiin vuodella eli vuoteen 2020 riittävän siirtymäajan takaamiseksi.

Saamelaiskäräjien asema ja tehtävät

Saamelaiskäräjien tehtävänä on nykyisen lain mukaan hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat. Ehdotuksen mukaan tähän lisättäisiin myös tehtävä edistää saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien toteutumista.

Nykyisin saamelaiskäräjät antaa vuosittaisen kertomuksensa valtioneuvostolle. Ehdotuksen mukaan kertomus annettaisiin eduskunnalle, mikä korostaisi saamelaiskäräjien asemaa ja itsehallinnon merkitystä.

Neuvotteluvelvoitteen kehittäminen yhteistoiminnan suuntaan

Saamelaiskäräjälain mukaan viranomaisilla on neuvotteluvelvoite saamelaiskäräjien kanssa tietyissä asioissa, jotka vaikuttavat saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Ehdotuksen mukaan säännös uudistettaisiin yhteistoiminta ja -neuvotteluvelvoitteeksi. Muutoksella ilmaistaan pyrkimys yhteisymmärrykseen ja suostumuksen saavuttamiseen, mikä ei kuitenkaan tarkoita veto-oikeutta. Säännös täyttäisi nykyistä paremmin kansainvälisessä alkuperäiskansaoikeudessa kehittyneitä kriteereitä neuvottelujen vilpittömyydestä ja oikea-aikaisuudesta sekä asian kannalta riittävästä, yhteisestä tietopohjasta.

Vaalisäännösten sekä oikaisu- ja muutoksenhakujärjestelmän selkeyttäminen

Esityksessä pyritään selkeyttämään nykyisiä vaalisäännöksiä sekä oikaisu- ja muutoksenhakujärjestelmää. Vaalilautakunta asetettaisiin jatkossa heti saamelaiskäräjien vaalikauden alussa ja vaaliluetteloon hakeutumiseen liittyviä määräaikoja aikaistettaisiin. Näillä muutoksilla pyritään varmistamaan, että hakemusten käsittelyyn ja mahdolliseen muutoksenhakuun jäisi riittävästi aikaa.

Ehdotuksen mukaan jatkossa asetettaisiin saamelaiskäräjien yhteydessä toimiva oikaisulautakunta, jossa olisi lainoppinut puheenjohtaja ja kolme jäsentä. Lautakunta olisi toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton.  Oikaisulautakunta käsittelisi vaaliluetteloon merkitsemistä koskevat oikaisuvaatimukset. Muutosta oikaisulautakunnan päätökseen haettaisiin korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

 

Lausuntopyyntö ja luonnos hallituksen esitykseksi lausuntopalvelu.fi:ssä 

Tietoa hankkeesta: http://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM077:00/2017