Asianajajien panostettava johtamisen kehittämiseen
Osataanko asianajotoimistoissa johtaa? Ovatko asianajotoimistot sisäistäneet työelämän demokratisoitumisen murroksen?
Aalto-yliopiston työelämäprofessori Pekka Mattila vastaa molempiin kysymyksiin ei. Hierarkkisuuteen tottuneilla asianajotoimistoilla on nykyaikaisen johtamiskulttuurin sisäistämisessä haastetta.
– Kun aikaisemmin johtaja kertoi tiimilleen, miten hän johtaa ja mitä alaisiltaan odottaa, asetelma on nyt kääntynyt päälaelleen, kun alaiset odottavat saavansa johtajalta hyviä johtamispalveluita. Asianajajienkin pitäisi ottaa johtamisen haaste tosissaan.
Asianajotoimistojen vetäjät eivät Mattilan kritiikkiä purematta niele. Mm. Boreniuksen toimitusjohtaja Casper Herlerin mukaan asianajajiin liittyvä itsenäinen työtapa iskostetaan opiskelijoihin osin jo yliopistossa. Lisäksi nykyään työskennellään tiimeissä, jolloin pärjäämisessä olennaisinta ovat hyvät vuorovaikutustaidot.
– Ei ole yhtä oikeaa tapaa johtaa, vaan hyvä johtajuus hiukan vaihtelee – joskus edellytetään päätöksiä, toisinaan taas kannustavaa kuuntelua, Herler kiteyttää.
Asianajajat: Tilaratkaisut eivät saa vaarantaa hyvää asianajajatapaa
Uutinen Turun poliisitalon remontista, jossa luodaan yhteiset tilat oikeusavulle, edunvalvonnalle ja velkaneuvonnalle, on herättänyt huolestusta. Edunvalvonnan työntekijät ja julkiset oikeusavustajat eivät voi työskennellä samassa tilassa ilman, että asianajajan salassapitovelvollisuus vaarantuu esimerkiksi puhelinkeskustelun aikana.
– Julkista oikeusavustajaa ohjaavat samat periaatteet kuin asianajajaa, ja salassapitovelvollisuus on yksi asianajotyön perusperiaatteista. Ainoa keino turvata salassapitovelvollisuus ja esteettömyys avokonttorissa on huolehtia siitä, ettei samoissa toimitiloissa toimi muita kuin oikeusavustajia, Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola tiivistää.
Oikeusministeriö on samoilla linjoilla Asianajajaliiton kanssa. Oikeusministeriön toimitilavastaava Jouko Ponnikkaan mukaan lähtökohta toimitilojen suunnittelussa on oikeusavustajien ja edunvalvojien sijoittaminen kahteen eri siipeen. Uusien toimitilojen tarkoitus onkin ohjata uudenlaisiin työtapoihin, kuten paperittomaan toimistoon.
Oikeuskansleri: Lakien valmistelussa olisi parannettavaa
Ensimmäiset kuukaudet oikeuskanslerina työskennellyt Tuomas Pöysti kokee uuden työn vastanneen odotuksia. Suomalaiset luottavat oikeuslaitokseen huomattavasti enemmän kuin poliittiseen päätöksentekoon. Se on Pöystin mielestä hyvä asia, vaikka parannettavaakin on, esimerkiksi lakien valmistelussa.
– Meillä on katkoskohtia jatkumossa yhteiskuntapoliittisesta keskustelusta ja päätöksenteosta hyvään lain tekemiseen. Koko valmistelu- ja päätöksentekomallia ja myös perustuslainmukaisuusvalvontaa täytyy tarkastella rinnakkain, jotta ne toimisivat paremmin ja kestäisivät kriittisetkin ajat.
Pöysti ottaa oikeuskanslerin viran hyvin vakavasti ja pitää sitä yhteiskunnallisesti erittäin merkittävänä. Hän näkee sen yhdeksi Suomen perustuslaillisista instituutioista, jotka turvaavat kansanvaltaisen oikeusvaltion toimivuuden ja ihmisoikeuksien toteutumisen konkreettisella tasolla.
Lue lehteä: Advokaatti 2/2018