2017-02-03 12_43_36-Advokaatti 1 _ 2017 _ 1

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kertoo Advokaatissa syyttäjälaitoksen uudistuksesta, jossa yhtenä askeleena ovat syyttäjien eettiset ohjeet. Nissisen mielestä tulevaisuudessa tulevat menestymään eettisesti vahvimmat työyhteisöt. Suomalaisen oikeusjärjestelmän valttina hän pitää korruptoitumattomuutta. Poliisien tekemien rikosten tutkintajärjestelyjä hän sen sijaan moittii karvalakkitasoisiksi.

– Ja sekin hattu on kesäterässä. Meille pitäisi luoda erillinen, niin sanottu poliisirikostutkinnan yksikkö. Nykyinen mallimme ei herätä ulkopuolisessa arvioijassa kovin vahvaa luottamusta. Meillä olisi varaa parempaan.

Rikosuhripäivystys auttaa uhria

Rikoksen uhriksi joutuneella on mahdollisuus saada Rikosuhripäivystyksen (RIKU) kautta tukihenkilö, joka on tukena koko prosessin ajan. Tukihenkilö voi olla mukana jo rikosilmoitusta tehtäessä ja on yleensä läsnä myös oikeussalissa. RIKUn palvelut helpottavat myös asianajajan työtä, sillä asiakkaalla on usein tarve käydä asiaa ja tuntemuksia läpi laajemmin kuin asianajajan kanssa on mahdollista.

Kansalaisten vaikuttamistavat murroksessa

Kansalaisaloite ja sosiaalisen median kanavat antavat ihmisille yhä paremmat mahdollisuudet osallistua maan tai esimerkiksi oman asuinalueen asioihin vaikuttamiseen. Samalla perinteinen vaikuttamisen tapa äänestäminen unohtuu yhä useammalta. Suomalaisten äänestyskäyttäytymisessä on valtavia eroja koulutustaustan ja iän mukaan. Esimerkiksi nuorista aikuisista, joilla on perusasteen tutkinto, äänesti viime eduskuntavaaleissa vain 31 prosenttia.

– Harjoitetussa politiikassa näkyy, ketkä ovat äänestäneet vaaleissa ja ketkä ovat jättäneet äänestämättä, sanoo valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista.

Lue lehteä:
Advokaatti 1/2017