OIKEUSMEDIA

Oikeusmaailman uutiset

:VÄITÖS: Riidanratkaisu ja teknologia: mikä on tuomioistuinten tulevaisuus?

86c0c35a-9fa5-43a6-8e97-9c42ae65fecf-original

OTM, VT Riikka Koulu

Perinteisesti valtiolliset tuomioistuimet ovat ratkaisseet yksityisten henkilöiden väliset riidat ja ovat kontrolloineet tuomioiden täytäntöönpanoa. Kuitenkin rajat ylittävän verkkokaupan voimakas kasvu ja kansainvälistyminen ovat muuttamassa tilannetta. Verkkokaupassa syntyvien riitojen ratkaisuun on kehitetty täysin uusia, yksityisiä riidanratkaisutapoja ja uuden informaatio- ja viestintäteknologian myötä myös täytäntöönpano on mahdollista ulkoistaa valtiollisten tuomioistuimisten ulkopuolelle. Julkisen vallan mahdollisuudet kontrolloida yksityistä täytäntöönpanoa tässä kansainvälisessä kontekstissa ovat vähäiset.

Mutta miten näissä yksityisissä menettelyissä turvataan yksilön oikeussuoja? Miten käy valtiollisille tuomioistuimille, kun riidat ratkaistaan ja pannaan täytäntöön yhä useammin verkossa?

Riikka Koulun tuoreessa väitöstutkimuksessa arvioidaan niitä muutoksia, joita teknologian tuominen erilaisiin riidanratkaisumenettelyihin tuo tullessaan. Tutkimuksessa kysytäänkin, miten teknologian käyttöönottaminen riidanratkaisussa vaikuttaa riidanratkaisun rakenteisiin, kun valtiolliset tuomioistuimet eivät enää muodostakaan yksiselitteistä lähtökohtaa. Koulu esittää, että teknologia haastaa riidanratkaisun pohjimmaisen oikeutuksen, kun teknologia-avusteinen riidanratkaisu haastaa valtiolliset tuomioistuimet.

Riidanratkaisu ja täytäntöönpano yksityistyvät

Uudet informaatio- ja kommunikaatioteknologian sovellukset ovat mahdollistaneet riidanratkaisujen täytäntöönpanon yksityistymisen. Verkkokauppapaikat ratkaisevat sisäisesti palveluissa syntyneet riidat ja saattavat nämä ratkaisunsa voimaan käyttöehtojensa perusteella ilman valtiollista tuomioistuinlaitosta tai sen tarjoamaa täytäntöönpanomekanismia. Verkkokaupan lisäksi myös bitcoinin kaltaiset kryptovaluutat tarjoavat uusia mahdollisuuksia valtiollisen täytäntöönpanon syrjäyttämiselle. Täytäntöönpanon yksityistyminen tarkoittaa, ettei yksityisesti ratkaistuja riitoja tarvitse saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi edes täytäntöönpanovaiheessa. Tämä johtaa siihen, että näihin riitoihin ei pystytä kohdistamaan tuomioistuinkontrollia ennen niiden täytäntöönpanoa. Lisäksi yksityinen riidanratkaisu on harvoin julkista eikä siten tuota ennakkopäätöksiä, jotka vaikuttaisivat vastaiseen tuomitsemistoimintaan. Eräs keskeinen kysymys onkin, miten yksilön oikeusturva voidaan turvata näissä palveluissa.

Lisäksi tutkimuksessa esitetään, että modernin informaatio- ja kommunikaatioteknologian käytön muodostamaa sosiaalista toimintaa voidaan arvioida myös uudenlaisena kehittyvänä sosiaalisena systeeminään.

Ylikansallisuus hallitsee yksityistä riidanratkaisua

Rajat ylittävän verkkokaupan suosio on synnyttänyt myös uuden riitatyypin, kun toimivat markkinat edellyttävät tapaa ratkaista arvoltaan vähäiset mutta usein samankaltaisina toistuvat riidat. Yksityisen riidanratkaisun ja täytäntöönpanon teknologiapohjaiset sovellukset ovatkin kehittyneet vastaamaan konfliktinhallinnan tarpeeseen niissä tilanteissa, joissa rajat ylittävä oikeudenkäynti ei tarjoa todellista vaihtoehtoa intressiltään vähäisen riidan ratkaisemiseen. Näiden riitojen kohdalla julkinen valta eli valtio ei enää huolehdi täytäntöönpanosta eikä pysty sitä edes kontrolloimaan.

Yksityinen riidanratkaisu ja täytäntöönpano ovat luonteeltaan ylikansallisia, minkä vuoksi sekä EU että YK:n alainen UNCITRAL ovat pyrkineet luomaan sääntöjä verkkovälitteiselle riidanratkaisulle. Jää kuitenkin nähtäväksi, mikä vaikutus näillä hankkeilla tosiasiallisesti on verkkokaupan kehitykseen ja toisaalta perinteiseen riidanratkaisuun tuomioistuimissa.

Joka tapauksessa tämä yksityistymiskehitys tulee osaltaan vaikuttamaan käsitykseemme riidanratkaisun järjestämisestä yhteiskunnassa.  Täytäntöönpanon yksityistäminen ja valtiollisen valvonnan puute edellyttävät pitkälle menevää järjestelmän uudelleenarviointia. Joka tapauksessa on ilmeistä, että yksityinen täytäntöönpano muodostaa uuden oikeudellisen harmaan alueen, joka horjuttaa olemassa olevaa ymmärrystämme riidanratkaisun oikeutuksesta.

OTM, VTRiikka Koulun väitös “Dispute Resolution and Technology: Revisiting the Justification of Conflict Management” tarkastetaan julkisesti Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa 23.9.2016 klo 12, Porthaniassa salissa PIII, Yliopistonkatu 3, Helsinki.

Linkki väitöskirjan tiivistelmään: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/165460

Riikka Koulu on erikoistunut riidanratkaisun ja teknologian tutkimiseen vuodesta 2010 lukien. Ennen väitöstutkimustaan Koulu on toiminut avustavana lakimiehenä perheoikeuteen keskittyneessä Asianajotoimisto Sandström & Koulu Oy:ssä sekä auskultoinut Helsingin käräjäoikeudessa. Hän on julkaissut artikkeleita kansainvälisen prosessioikeuden ja teknologiaoikeuden aloilla ja opettaa riidanratkaisuteknologiaa Helsingin yliopistolla. Hän on toiminut vierailevana tutkijana Montréalin yliopiston The Cyberjustice Laboratory’ssä sekä Barcelonan yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hän on mukana kansainvälisessä Towards Cyberjustice -tutkijaverkostossa sekä suomalaisessa Finnish Legal Tech Forum -järjestössä.